Akun kokoonpano 2
https://www.ameteksurfacevision.com/industries/batteries/electrode-inspection
Perinteisesti akkukennot kootaan yhdistämällä anodit ja katodit, mitkä kootaan omiin pinoihinsa
ENSUn linja toimii päällystämällä kaikki komponentit peräkkäin ja lopputuloksena syntyy asennusvalmiita kennoja. Robotteja käytetään yleisesti elektrodien ladontaan, mutta mikroakkujen tuotannossa ne ovat hitaita. Vaaditaan tehokkaampia ladontakoneita. Ohessa tyypillinen, piirilevyjen kokoonpanoon kehitetty mekanismi.
Ytimenä on ristiliikkeinen pöytä (x,y), ja keskiössä asennuspiste. Eri komponentteja asennettaessa revolveripäät jouduttavat työkiertoa. ENSUn tapauksessa käsittelyä helpottaisi kennojen pitäminen suurempina kokonaisuuksina, mitkä leikattaisiin erilleen juuri ennen kokoonpanoa. Työtä jouduttaisi poiminnan ryhmittäminen koskemaan esim. riviä komponentteja. Pienten elektrodien poimintaan esim. imutarttujat ovat epätarkkoja, tehtävään on kehitetty mm. kapillaari-ilniötä hyödyntävää tekniikkaa:
https://www.mdpi.com/2072-666X/13/8/1323
A Volume-Tuning Capillary Gripper That Enhances Handling Capabilities and Enables Testing of Micro-Components
Mäntä työntää tartuntapään lävitse nestettä ja se kostuttaa poimittavan esineen. Imu aiheuttaa esineen tarttumisen niin vahvasti, että kiinnitys kestää suuretkin kiihtyvyydet.
Ohuille ja etenkin joustaville esineille on kehitetty leimasintekniikkoja, joissa leimasimessa on esim. liimaa, minkä sitomisvoima voidaan ylittää. Tätä löytyy laseriavusteisenakin:
https://www.nature.com/articles/s41528-018-0037-x
Transfer printing techniques for flexible and stretchable inorganic electronics
Leimasin voi tarttua vaikkapa kymmeniin esineisiin yhtä aikaa.
ENSU on viitannut leimasintekniikkaan patenttijulkaisussaan.
Kommentit
Lähetä kommentti