ENSUn lisensoinnin historia

Lyhyt oppimäärä. 

THINin tj:n, D. Sutijan, unelmana oli uusien teknologioiden/ tuotteiden kehittäminen, kaupallistaminen ja lisensointi. Esikuvana hänellä oli ARM, ja keskustelujakin oli käyty(?).

Opticom oli jo pitkällä. Sen muovimuistit olivat koetuotannossa Intelin tehtaalla, projekti oli yhteinen, sirujen pintaan oli kiinnitetty massamuisti(t). (Jokaisen startupin märkä uni!) Linjalla tehtävää optimointia rajattiin, Opticomin väitettiin salaavan tietoa, I:n perustajan Moore'n usko muoveihin ei syttynyt ('Mooren laki')... ja puolijohdemuisti ajoi ohitse. Ensimmäinen lisenssi kuivui kokoon.

Thinfilm rakensi InkTec'in kanssa yhteisen tehtaan muistitägien valmistukseen, ensimmäisen R2R-linjan. THIN rikkoi tämän lisensoinnin vaihtamalla kumppanikseen Xerox'in ('X. kykenee skaalaamaan...'). Xerox muutti yhden linjoistaan tägien tuottamiseen, kapasiteetti oli yli miljardi tägiä per vuosi. Xerox'ille jäi markkinointivastuu. Mutta mitään ei tapahtunut - Xerox'in ylin johto elää konttorikonemaailmassa, ainoana poikkeuksena 3D-tulostimet. 2. lisensointiyritys kaatui.

Thinfilm kehitti tuotteiden tunnistamiseen käytetyn NFC-tägin ja rakensi kokonaisen palvelukonseptin sen ympärille, lisensointeineen (pilvipalvelut, lohkoketjut,...). Tuote tuli markkinoille liian varhain ja kehittäminen keskeytettiin. Sähköinen tuotevalvonta EAS lopetettiin heikon kysynnän vuoksi. Lisensointimahdollisuudet 3. ja 4. kaatuivat. 

Omituista oli se, ettei konseptejakaan saatu myytyä ja tarpeettomiksi käyneet romut myytiin kai omakustannushintaan. Kaikenlaista yriteltiin vuosien mittaan, kumppaneitakin mainittiin, ja kaikki sammui vähin äänin, kuten yhtiössä on tapana.

Thinfilm vaihtui Ensurgeksi ja tämä suuntasi toiminnan mikroakkujen maailmaan. Perustutkimus on vahvaa, tausta on vanha ja koettu, nyt viimeistely kohdistuu puolijohdeteknologian tarjoamiin menetelmiin ja tähtäimessä ovat ultraohuet, pinotut mikroakut. Tuoteominaisuudet ovat ylivertaiset, mutta valmistus etenee hitaasti.

Silti vanhat lisensointipuheet käyvät kuumina. Olen varoitellut tästä tiestä sen vaatiman toteutusajan vuoksi. Omakin skaalaus on alkutekijöissään. Sille varattu aika, puoli vuotta (150'000:n akun tilaus), viittaa johonkin tekniseen ongelmaan. Sellaisten hyvänä puolena on, että kun pullonkaula on saatu ratkottua, kehitys etenee nopeasti. Horjuva tiedottaminen ei auta yhtiön seuraamista ja pääomittaminenkin huolestuttaa. Kaikki epävarmuus ei kasvata luottamusta yhtiön ulkopuolella.

Uusien linjojen pystytys voi saada apua yllättävältä taholta. Teollisuudessa on ollut pitkään käynnissä kehitys, missä pieneksi tai hitaaksi käyneitä laitoksia ei pureta, vaan tiloihin järjestetään korvaavaa tuotantoa, mikä edellyttää usein vain pientä modifiointia. ENSUn omankin tehtaan edellinen käyttäjä oli Qualcomm, ja tehdas valmisti näyttöjä. Puhdastilat ovat avointa hallia ja sitä on helppo lokeroida työtehtävien mukaan.

Itse epäilen lisensointimahdollisuuksia. Kuluttajatuotteiden valmistajia tuskin kiinnostaa komponenttivalmistus, mutta asiakkaita voi löytyä akkuteollisuudesta tai teollisen IoT:n piiristä.

Yhtiön päätarkoitus näyttää epäonnistuvan kerta toisensa jälkeen, eikä johdon pysyminen paikallaan rohkaise. Vaihtoehtona on suuntautua syvemmälle akkukehitykseen, kuten on jo ehdotettukin. Siellä vaanii tutkimushenkinen, kaupallistamista vieroksuva tulevaisuus...

Esimerkkejä isosta maailmasta:

Intel on kuuluisa siitä, että organisaatio on yksinkertainen ja tutkimus & tuotekehitys ovat alistettuja suoraan tuotannolle.

Xerox lahjoitti oman T & K- yksikkönsä, Parc'in... 

ENSUn tietä ovat johtaneet Keith (alusta asti) ja Opstad, molempien 'track record' on roskaa ja nämä pellet jatkavat, vieläkö jopa 'strategista suunnittelua ja suurten asiakkaiden hoitoa'. Mielentilatutkimukseen.